perjantai 1. syyskuuta 2017

Millainen minä olen?

Tän blogin ihka ensimmäisessä postauksessa kerron hieman itsestäni, mutta tiedot ovat jo                vanhentuneet ja kerron itsestäni hyvin niukasti. Nyt ajattelin korjata asian ja tehdä postauksen minusta itsestäni päivitetyillä tiedoilla. Joten let's aloitetaan!


Nimeni on siis Essi Heidi Sabina Argillander. Olen 16-vuotias ja aloitin nyt lukion Kuopion taidelukio Lumitin ilmaisutaitolinjalla. Perheeseeni kuuluu lisäkseni äiti, iskä, pikkusisko Reetta, pikkuveli Ville ja Nemi-koira. Perhe on mulle todella tärkeä ja tykkäänkin viettää paljon aikaa perheeni kanssa. Myös kaverit ja sukulaiset ovat mulle todella tärkeitä ja iso voimavara.


Harrastuksiini kuuluu teatteri, laulu, lenkkeily, leivonta sekä ruoanlaitto, laskettelu ja valokuvaus.
Teatteria harrastan Vehmasmäen nuorisoseuran lastenteatterissa ja tänä keväänä esitimme Tuhkimo- näytelmän. Nyt syksyllä alamme työstämään uutta näytelmää.
Laulutunneilla olen käynyt nyt kaksi vuotta ja kotonakin tulee lauleltua päivittäin.
Joka vuosi käyn perheeni kanssa Lapissa laskettelemassa ja tänä vuonna olimme Levillä. Myöskin Kasurilassa tulee käytyä. Voin kyllä sanoa, että tälläkin hetkellä tekee mieli rinteeseen!
Lenkkeilyä, valokuvausta, leivontaa ja ruoanlaittoa harrastan aina kotona silloin kun minulle sopii.

En ole koskaan harrastanut mitään missään seurassa tai joukkueessa ja välillä se harmittaa. Tykkään ihan sikana juosta ja olen siinä aika hyväkin. Jotenkin musta vaan ei oo siihen, että kävisin monta kertaa viikossa harkoissa ja viikonloppusin kisoissa yms. Mutta olishan se aika siistiä.

Oon kuitenkin tosi ylpee mun harrastuksista ja mikä tärkeintä ne saa mut iloiseksi.



Seuraavaksi voisin kertoa vähän luonteestani. Olen iloinen, nauravainen, huumorintajuinen ja hauska.
Tykkään naurattaa perhettäni ja kavereita. Olen myöskin sosiaalinen ja puhelias ja osaan keskustella vieraankin ihmisen kanssa. Välillä olen kuitenkin melko arka, hiljainen ja jopa vähän introvertti. Viihdyn hyvin kotona ja yleensä koulun jälkeen tykkään tulla kotiin rauhoittumaan.



Kun mulla on huono päivä ja masentaa kuuntelen musiikkia. Se rentouttaa ja antaa virtaa. Myös asiat joista tykkään auttaa huonona päivänä, tottakai. Kuten jo ylempänä sanoinkin, leivonta on mulle todella tärkeää ja terapeuttista. Siinä voi päästää luovuuden valloilleen ja keskittyä vain ja ainoastaan leipomiseen!
Lenkkeily on osaltani todella hyväksi havaittu keino purkaa ärsytystä ja ahdistusta. Yritänkin käydä joka päivä lenkillä, mikäli vain kerkeän. Suosittelen!


Minulla on pitkä pinna ja tykkään kovasti lapsista. Äiti sanoo aina, että olen hyvä lasten kanssa ja että minusta voisi tulla hyvä lastentarhanopettaja. Olen kyllä miettinyt opettajan tai lastentarhanopettajan ammattia, mutta toivoisin että minusta tulee näyttelijä. Se on yksi iso unelmani ja aion tavoitella sitä. 
Lukion jälkeen aion hakea teatterikorkeakouluun ja jos en ensimmäisellä yrittämällä pääse, pidän välivuoden ja yritän uudelleen. Ainakin nyt musta tuntuu siltä. Sen näkee sitten kolmen vuoden päästä, mikä kiinnostaa ja minne lähden opiskelemaan.

Yksi suurimmista unelmistani on perheen perustaminen. Ensin haluan kuitenkin suorittaa opinnot rauhassa loppuun ja löytää hyvän miehen. Sillä ei ole kiirettä. Joskus kuitenkin on sen aika. 




    Tässäpä oli tämä postaus minusta. Kiva, jos eksyit lukemaan ja toivottavasti tykkäsit.
    Nähdään taas seuraavassa postauksessa!






























Ei kommentteja: